26 feb 2019

CARNAVAL DE PUNA EN QUECHUA


KAPILLA PAMPAPI WÁRMA PUJLLAY

Antabamba - Apurímac
CARNAVAL DE PUNA  EN QUECHUA.
Prof:  Ubaldo Edgar, Araníbar Chaccara

Hátun púqoy (febrero), Pawkar waray (marzo) killapin wárma pujllay kan, Supayco pampa kapillapi. Llúylla warmi, q´ari, hátun, úchuy, waynakuna, sipaskuna, astaranakunamánta, estanciakunamánta, juñunayukuspa hatariyamunku. Pribostikuna kapitankunawan, música tokaqkunawan, warmiwawuankunawan kuskapura, sinchita takiyustin,  supayta tusuyustin, riyunku wayq´onta  q´asanta muyurispa kapilla pampaman.

Antichaw o Atipallay (martes) cinizas punchaw, capitaniyuq priboste carguyuqkuna wasinkumanta jamuyunku súmaq taquikunata taquiyustin, wallachata qaswata tusuyustin, tinya fhlawata tukaqkunawan, sipaskuna wayna maqtakunawan parischaykukuspa.

Wáyna maqtakuna wákin chakipi, wakintaq caballlu sillayusqakama yuraq banderachayuqcama trotilla siqayunku Supayku kapilla pampaman.

Chay antichaw  o atipallay (martes) p´umchawqa wárma sipaskuna, wáyna maqtakúna, musuq p´achankuwan murayukúspa, jhaswuana pampaman rínku. Chay p´acha churakusq´ankutaqa manan rantinkúchu, paykuna punin munasqankúta ruwakúnku, yana bayetamanta kama, túkuy imaymana kulur rayatilluwan, botukunawan adurnaykukuspa. Monterachankúpis yúraq oveja millmamanta,  kulor rayatillo cintáwan wataykusqa. Sipaskunapis simp´ankuman tukuy kulur bombomchanwan yapayukuspa , chusp´ankupis,  chumpinkupis tukuy imaymana pallayniyuq, warakampis ima sumaq t´iqoyusqa. Chaynan rinku kapilla pampapi warma pújllay canavalisman, chaypiñataqmi unayllaña atipunayukuspa takiyunq´akuEL.

Kargupasaq pribostikuna, yuraq banderata maywiykuspa k´uyaqninkunawan cuska, aysanayukuspa takiyunko, achka  flawterokunawan, tinyapis tawa, soqta ima, compañayunku sumasumaqta tukayuspa.

Kapillaman chayayuspataq  pachamamaman, apukunaman, uywakunaman achka miranampaq, tarpuypis kuyay kananpaq,  tínkayunku; sasarwi, chachakoma, wamanripakunawan q´ompuyuspa, llamp´uwan incinciuwan yapaykuspa, iskay kinsa clase chuya aqhakunawan, pipu aqhakunawan ch´allayuspa.  Tinaja vasupi, qkerochacunapi aqhataq´a jaiwanayukuspa tumayunqaku. T´inkayta tukuruspataq, taquiqkuna, tusuqkuna musikukuna qallayunku kontra punto nisqanpi, atipanayukunku, llallinayukunku, allinnin takikunata yuyayuyariyuspa.

Chawpiniraq punchaw urasta mijuyta qallarinku. Sapa priboste (preboste)    karguyuqpapin Pampaman punchuta, llijllata mastarinku, chay patamantaq jhichayunku: mot´eta, jank´ata, chuño facita, habas fasita, kisuta, aycha kankata, warmi wawankutaq  jaywakunku q´uwi viandata chuño, lizas, sarapela pikantiyuqta, llipinku juñunayukuspa mijunankupaq. Mijuyta tukuruspataq kaq yapamanta kallarinku wallachapi taquiyuspa, tusuyuspa, supay warma pugllay carnavalispi, pugllayta kkallayunku.

Warmi qari, uchuy jatun, paykuna pura japinayukuspa tusuyunku. Waquin banderacha japiyusqa, hugnintaq warakan japiyusqa, waqlawman caylawman maywiyustin, atipanayukunku.

Wayna maqtakuna caballu sillayusqakama, yuyayllamanña kapilla corralta muyuyunku, chay caballu patamanta supayta corriyuchqtin, tusuqkunaq chawpinmanta hug sipas pasñata munaqta mana munachaqta, suwarpatamuspa  caballu ankasninpi apayukun.

Sapa priboste karguyuqpa musikukunapis, musuq flawtanwan, musuq tinyanwan  kuska pura atipanayukunku. Chay atipanakuypin, llallinakuypi tukayunq´aku, kay sumaq taquikunata: qasa siqayamuyta, ipucha paracha, pampas mayu, lomas fuyucha, surpuchay q´antuchay.

Parayuchaqtin ritiyuchaqtin aqarapi chawpipi, mana kasuspa kaynata taquiyunq´aku:



“kaychun kaychun ususiyqui,
Kaychun kaychun  munakusq´ay,
P´aqui warak´a ayrichayuq,
Chullunku riti punchuchayuq;   
Wifhalitay wifhalitay,
Wifhalalitay wifhalitay”.

No hay comentarios:

Publicar un comentario